Voi voi voi

Vähän kesäisiä kuvia, kun pimeä harmittaa (tulis nyt ees lunta!)

Sheltit ovat startanneet nyt kaksissa RTK-kisoissa VOI-luokassa, ensimmäiset olivat viikko sitten Janakkalassa, jossa Omalle VOIHYV ja 2. sija. Tänään kisattiin Vantaalla, jossa merle ei sijoittunut, mutta sai kuitenkin tarpeeksi pisteitä toiseen VOIHYV tulokseen! Oma on siis yhtä tulosta vaille RTK3, mutta koska loppuvuoden kisoista ei meille ole löytynyt oikein sopivia, startannevat M ja sheltit seuraavan kerran vasta vuonna 2016. Nika on tehnyt hienoja suorituksia, mutta vielä ne eivät ole riittäneet yli 70p tuloksiin. Mummusheltti metsästelee siis yhä ensimmäistä VOIHYViään.
M on kirjoitellut Janakkalan kisoista Ykän blogiin ja eiköhän tuolta myös saada päivitys tämän päivän kisoista.

Sitten niihin muihin VOI-kisoihin... Eli siihen TOKO:n starttiin, jonka olin kivenkovaan päättänyt tulevan vasta ensi vuonna. No me saatiin kuitenkin paikka oman seuran kisoista, joten jostain syystä olin eilen klo 8 aamulla Ojangossa ihmettelemässä koirineni, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Ei sieltä vielä ykköstulosta tullut, mutta se oli kyllä täysin ohjaajan moka.
Vea sai hienolla työskentelyllään 241,5/320p, VOI2 ja sijoitus taisi olla 5./12

Vea oli vähän jännittynyt muista koirista, otin sen heti ilmoittautumisen jälkeen makoilemaan hallille ja ihmettelemään. Paikkikseen mentiin ok, muutamia puhahduksia Vea taisi päästää siinä odotellessa liikkeen alkamista, mutta itse liikkeen oli hiljaa.
Ennen yksilöliikkeitä nakkasin koiran autoon vetämään henkeä. Se oli vähän paineistuneen oloinen, enkä saanut sitä nousemaan niin hyvin kuin olisin tahtonut. Kun edellinen koira suoritti liikkeitään, menin Vean kanssa hallin ulkopuolelle. Nakkelin vähän palloa, leikin ja teetätin jännitettä ja tarkkuutta, koiraan alkoi tulla taas eloa ja iloa, päästiin paljon paremmalla fiiliksellä kehään.

Liikejärkkä oli sekoitettu, alla koejärkässä pisteineen:
Paikkamakuu 9, katseli takaa kuuluvia ääniä.
Tunnistusnouto 8, huhhuh, tunnari ekana oli itselleni vähän jännä paikka. Vea olikin alkuun vähän häkellyksissään, että jokos tässä pitää töihin alkaa, mutta tsemppasi hienosti. Lähti vähän kaarella kapuloille (maassa oli teipinpala, jonka moni koira bongasi), mutta haisteli hyvin ja nosti oman. Vähän vino asento eteentuonnissa, luovutus jees ja perusasento.
Ruutu 9, IHANA RUUTU! Tästä on tullut Vealle nyt jotenkin tosi mieluinen liike, se bongasi ruudun heti ja lähti rakettina käskyn saatuaan. Suoraan maahanmeno oli nopea ja sivulletulo siisti. Pisteenmenetys tuli ruudun haistelusta.
L-liike 9, istu, maahan, hieno oli, pisteenmenetys vähän hitaasta istumaanmenosta.
Ohjattu noutaminen 9, arvonnassa vasen. Nopea ja hyvä nouto, nyt en muista mistä pisteenmenetys johtui.
Seuraaminen 8½, tuli kehuja hitaasta kävelystä ja juoksusta, yhdessä vasemmalle käännöksessä koira vähän kohlasi ja peruuttamisessa aukesi takapää ulos.
Kauko-ohjaus 7, s-i-m-i-s-m, jätti ekan seisomisen tekemättä (en antanut uutta käskyä) ja eteni hinan i-s -vaihdossa.
Luoksetulo 8, tuplakäsky pysähtymisessä.
Metallinouto 0, joo, voi itku... Vealle kyllä helppo ja varma liike, mutta kun ohjaaja ei osaa heittää kapulaa! Nakkasin ihan hirveän heiton ja aivan vinoon, jolloin ihan ymmärrettävästi koira juoksi esteen ohi hakemaan. Kun koira oli jo palauttanut kapulan tajusin, että olisin voinut kysyä tuomarilta lupaa uusia heitto.
Kokonaisvaikutus 8, kehuja iloisesta tekemisestä, vauhdikkaasta menosta. Tarkkuutta eteentulon suoruuteen ja ohjaaja heittokouluun.

Semmoista siis. Kokonaisuudessaan olen aivan mielettömän tyytyväinen koiraan, nämä on semmoiset pisteet, että aivan ehdottomasti käydään alkuvuodesta kokeilemassa uudestaan VOI-luokkaa. (Erityisesti, koska sovittiin juuri, että tästä lähtien koepäivänä ostetaan aina pizzaa, että ohjaajille tulee positiivinen vahviste.) Sillä aikaa taidan käyttää joka treeneissä 5min siihen, että se kapula lentää tasan just siihen mihin sen on tarkoituskin...

Radiohiljaisuus

Blogin kirjoittaja on pitänyt luovaa taukoa teksteistä. Kotirintamalla ei tapahdu juurikaan mitään uutta, eikä tällä hetkellä yksikään (!) koirista ole keskellä mitään kisaputkea. Kesän tiristyksen jälkeen pidettiin vähän taukoa, ohjaaja kävi ulkomaan reissulla ja koirat mökkeilivät/viettivät viikkoa ilman mitään sen kummempaa tekemistä. Ohjattuihin treeneihin ollaan nyt palattu (1krt/vko + 2-3krt/vko omatoimisia treenejä), mutta täytyy myöntää ettei muisti pelaa kertomaan mitä milloinkin ollan tehty...

Vean kanssa treenataan tällä hetkellä TOKO:n VOI-liikkeitä, startti tulee tänä vuonna tai sitten ei - katsotaan miltä tuntuu.
Hyvistä liikkeistä seuraaminen on tavanomaisen kivalla mallilla, myös peruuttamiset onnistuvat Vealta, vaikka välillä ei aivan luotisuoraan mennäkään. Jäävät Vea osaa ja luoksetulokin näyttää kivalta, kunhan koira ei ennakoi hidastelemalla. Nopeaa luoksetuloa ollaan ylläpidetty ylläriläpijuoksuilla ja palkoilla. Metskunouto on niin ihanaa, että siinä lähtee ajoittain ääntä. Odottaessa vaaditaan toki hiljaisuutta, mutta jos lähtiessä on yksi "vauh" lähtenyt, en ole koiraa siitä rangaissut (ettei vauhti kärsi). Paikkiksen rivissä odottelu on Vea "ODOTTAMINEN ON IHAN PYLLYSTÄ" Koiraselle ehkä karseinta kaikesta, mutta itse paikkamakuu on aina ollut varma.

Vaikeammista liikkeistä ohjattuun noutoon tarvitaan vielä varmuutta, mutta liki jokaisella kerralla Vea on kuitenkin lähtenyt vauhdilla oikeaan suuntaan. Tunnarissa haistelu on ollut paljon parempaa, nyt vielä palautus pitäisi saada varmemmaksi (päässyt niin usein suorapalkalle), niin liike alkaisi olla valmis. Ruudussakin osutaan nykyään useammin oikeaan kuin väärään. Vaatii kyllä vielä treeniä, että olisi täysin valmis, sillä välillä koira tuntuu olevan aivan hukassa. Ruudusta koetetaan tehdä lähinnä hirmuisen mukava paikka, esim syömällä kotona sapuskat ruudusta. Kaukot ovat Vealla tosi häiriöherkkä liike, joten sitä koetetaan saada kivemmaksi. Tekniikka i-m, m-s ja s-m on oikea, mutta i-s meinaa liikkua eteenpäin.

Josta päästäänkin hankalimpaan kaikesta, joka Vealle on se häiriö. Se näkee ja kuulee kaiken, joten vaikka treeneissä hommat menisivät putkeen, kisoissa - varsinkin minun jännittäessä - voi olla toinen ääni kellossa. Jos siellä joku kehän laidalla hilluva koira tai mikälie alkaa kiinnostaa enemmän kuin minä, on ihan turha toivoa, että koiran saisi 10m päästä tekemään kaukoja tai juoksemaan jonnekin kaukaisuuteen parin tötsän väliin. Tehdäänkin nyt myös kaikenlaista häiriötreeniä, jotta koiralla pysyisi mielenkiinto tekemiseen minun kanssa. Toivottavasti treeni kantaa hedelmää ja VOIn korkkaamisesta tulee kiva kokemus molemmille.

Rally on Vealta ja Ykältä vielä hetken tauolla TOKO:n vuoksi. MEStariluokassa tulee jotain semmoisia liikkeitä, joita en vain tällä hetkellä halua opettaa (esim. merkki, jonka pelkään turhaan sekoittavan treenivaiheessa olevaa ruutua), mutta sheltit ovat pian korkkaamassa Rallyn VOI-luokan M:n kanssa. M onkin jotain treenattuja asioita kirjoitellut Ykän blogin puolella, erityisesti molemmille koirille on ollut haastavaa ilman apuja seisomaannousu, peruutus ja oikealla puolella seuraaminen. Hienoa edistystä kuitenkin molempien shelttien kanssa, Nika ainakin todistaa jatkuvasti, että vanha koira kyllä oppii uusia temppuja (kunhan taskut on täynnä nameja). :D