Vea ja Ykä saivat toiset hyväksytyt VOI-tuloksensa rally-tokosta!
Olimme viikonloppuna mökkeilleet, joten Vea oli aika väsyneenä kokeessa. Se mm. rataantutustumisen aikana heitti kyljelleen nukkumaan naama hiekassa ja silmät kiinni... Vean tuntevat kyllä tietävät, että kisapaikalla hulinan ympäröimässä nukkuminen ei ole ihan tavanomaisinta pikkusakua.:D Väsymys näkyi radalla keskittymiskyvyn puutteena, mutta hienosti kisailijat kuitenkin tahkosivat 73/100p!
Ensi kisoja ajatellen kyllä sitten vähän rauhallisempi meno edellisenä päivänä... Seuraavat kisat onkin jo varattu kuun loppuun, siellä Vea ja Ykä kisailevat RTK3-koulareista ja sheltit starttaavat ensimmäistä kertaa AVO-luokassa minun ohjaaminani - jännää!
Heinäkuu on sujunut treenien ja mökkeilyn merkeissä, Vean kanssa rally-juttuja ja TOKO:n VOI-liikkeitä. Hyppynouto metskulla on jo tuttua kauraa, eikä kapulamateriaali tunnu Vean vauhtia hidastavan. Oikeastaan iso helpotus kun pääsee tekemään suoraviivaisia hyppynoutoja ja jäävät ne pöllöt esteen taakse pysäyttelyt. Uusien sääntöjen luoksetulo on tuttu AVO:sta, lähtee vain makuulta, eikä istumisesta. Paikkamakuukin oikeastaan helpottuu uusilla säännöillä AVO-luokkaan nähden. Seuruutuksessa treenaillaan peruuttamista (tai lähinnä peruuttamista SUORAAN - peruuttaminen pyllyä nakellen kyllä onnistuu), sekä koetetaan saada täyskäännökset tiiviimmiksi.
Ruutu on tosi hienolla mallilla, koira tekee maahanmenot niin liekeissä, että vetää välillä ruutunauhatkin mukanaan. Ohjattua noutoa ollaan tehty liki kokonaisena liikkeenä, suunnat eivät vielä ainakaan ole osoittautuneet Vealle ongelmaksi. Myös kaukoissa näyttäisi viimein tulleen aika hyvä fiilis myös seisomisiin. Pallopalkka toi vauhtia tähän hommaan, eikä ainakaan vielä näytä, että se saisi koiran edistämään. Tunnari on tällä hetkellä eniten levällään, mutta se onkin meillä tehotreenissä. Lähinnä intoa on niin paljon, että Vea lähtee herkästi vain kaahottamaan, nostaa joka kapulaa vähän suuhun ja ottaa vasta sitten oman. Namialustalla ja rauhalla ollaan saatu aikaan hyvää haistelua, jota kautta koirakin sitten malttaa etsiä oman.
Oma treenaa myös M:n kanssa BH-kokeisiin, minä olen puolestani harjoitellut rallya. Oman suurin kompastuskivi on "istu, seiso, kierrä koiran ympäri"-kyltti, jossa se saattaa töhinöissään tarjota vaikka mitä asentoa (istumaahanseisoistu!), mutta muuten Omalla ei oikeastaan ole ongelmia AVO-kylteissä. Sillä on kova vauhti ja iloinen mieli, sekä hienot käännökset paikallaankin.
Nika puolestaan kuuntelee paremmin, eikä tarjota turhuuksia, mutta se ei ole yhtä säpäkkä ja näyttävä kuin Oma. Nikan käännökset ovat töpsyttelyä ja asennonvaihdot kiireettömiä. Molemmilla siis oma tyylinsä. Ihan luottavaisin mielin tässä kuitenkin mennään kohti kisoja, luottoshelttien kanssa ei paljoa pelota.
Nika käy yhä myös paimentamassa, jossa ollaan päästy pellolle harjoittelemaan poispäin ajamista (ollut jo tosi hienoja pätkiä) ja aitauksessa opeteltu hyviä kaaria lauman kiertämisessä. Toki myös muuta "tehtävää", kuten erään kerran, kun keskityimme kuvioon jossa lauma otettiin haltuun, häkitettiin poispäin ajolla, tuotiin rauhallisesti ulos häkistä ja otettiin jälleen haltuun. Oli tosi kiva nähdä miten Nika kiersi poispäin juoksevat lampaat asiallisesti ja kokosi takaisin luokseni. Se on myös näyttänyt hieman tiikerinkynsiään, kun eräskin ruohonsyöntiin jämähtänyt lammas alkoi heristellä sarviaan. Harrastuksen alussa Nika väisti heti uhittelevaa lammasta, mutta nyt se ei väistänyt piiruakaan ja saikin lampaan lähtemään liikkeelle sopuisasti! Jes!
Veasta on muuten tullut uimamaisteri - se polskisi päivät pitkät ihmisten kanssa, eikä lähde enää niin rivakasti takaisin rantaa kohti. Ilmeisimmin kuntoa on tullut sopivasti lisää, jotta jaksaa sitten kelluskella. Laitetaanpa pian jotain mökkipostaustakin, että saa taas kuvamateriaalia blogiin! Maistiaisena kuva eräistä kanoottiretkeilijöistä:
