Sunnuntaina koko rykelmä agilityssä. Varastin Sentti & Co:n blogissa näkemäni valssitreenin yksinkertaistettuna yhden esteen verran ja joillain yksinkertaistetuilla teillä. Meidän versiomme näytti tältä:
Kävimme ensin radan läpi Nikan kanssa rauhalliseen tahtiin. Nikalla oli alkuun huonohko vire, enkä tahtonut paineistaa sitä, joten mummoilimme ja palkkasin nopeista putkista. Hässäkkää oli lähinnä alkuun kun ohjasin neloselta vitoselle miten sattuu, Nika juoksi ohi ja (tajutessaan mitä pyysin) hyppäsi kiireissään väärään suuntaan. Omat jalat kuntoon ja kädet alas, niin koirakin löysi oikean reitin. Kutosputkesta poistumisessa sain olla tarkkana puolenohjauksen kanssa, jotta Nika ymmärsi lähteä seiskalle, vaikka itse etenin kasille. 17 putken lähestymisessä myös tarkkana, etten työntänyt koiraa putken vasemmalta puolelta ohi. Tämänkin kommelluksen satuttua Nika tosin vain meni täyttä kiitoa putken ympäri ja suoraan oikeasta päästä sisään. Hassu koira.
Myös Vea sai hypellä M:n kanssa esteet läpi, pennulla oli vähintään sikakivaa, vaikka varsinaisista ohjauksista mukelon kanssa ei vielä oikein voi puhua.
Oman kanssa tässä treenissä oli juuri sopivasti haastetta. Oma piti saada keskittymään, hidastamaan oikeissa kohdissa ja katsomaan mitä minä teen. Alkupätkä 1-5 meni hienosti, pääsin hyvin koiran edelle ja muistin pitää kädet alhaalla ettei Oma ala etsiä kauempana olevia esteitä. Kutosputkella koira innostui siitä putkenmokomasta niin paljon, että olisi vain halunnut juosta väärästä päästä sisään. Kovempi "TÄÄLLÄ" ja matalana keilaus oikeaan päähän, niin saatiin menemään. Seuraava ongelma olikin, että kun olin joutunut ottamaan askeleen kohti oikeaa päätä, meinasi koira ehtiä minua ennen putkesta pois. Kun ohjasin Omaa vasemmalle puolelleni, se olikin jo mennyt oikealta ohi. Uusi toisto, ohjaaja keräsi luunsa ja otti vähän vauhtia ja hyvin meni seiskalle. Kympin jälkeen taas kutsu ennen yhdelletoista lähettämistä. 15-16 kunnon hidastus jotta kiersi esteen oikein päin ja loppu rullasi kivasti. Ylipäätään olen tosi tyytyväinen miten Oma alkusöheltämisen jälkeen alkoi kuunnella ja katsoa minne ohjaan sitä, myös komentaminen väheni kun koira joutui keksittymään ja kuuntelemaan.
Treenin ulkopuolella teimme Oman kanssa keppejä ja puomin kontaktia, molemmat alkavat olla aika kivalla mallilla. Josko joskus ehtisi taas mölleihinkin!
Tänään tokotreenit. Ilma oli mukavan viileä ja Vealla tuntui olevan heti alusta hyvä fiilis. Aloitimme lämppäämällä pujottelua, kahdeksikkoa ja peruutuksia, sekä siirtymiä sivulta eteen ja edestä sivulle. Peruutuksissa meni monta hyvää, suoraa askelta taakse heitetyn pallopalkan kanssa. Epätoivosta voittoon, jonkin aikaa sitten olin ihan varma ettei Vea ikinä tajua mitä pyydän huitoessani käsiä ja kävellessä päin!
Lämppäilyn jälkeen seuruutusta kytkettynä ryhmässä. Otin alkuun pallopalkan kainaloon, kun se oli nostanut niin hyvän vireen alkuverkoissa. Pari korjausta kaavion alkupäässä kun koira teki käännökset jostain metrin päästä ja sieltä se tiiviyskin löytyi. Välipalkka pallolla, jonka jälkeen helpotin ja siirryin namipalkkaan vähän autellen. Perusasento oli jostain syystä tänään ihan hukassa ja Vea tarjosikin maahanmenoa? Kun otimme seuraavaksi itsenäisesti seuruutusta vapaana, otti koira kuitenkin hyvät perusasennot. Mikä lie aivopieru tai sitten seisoin itse vinossa kuin Pisan torni. Vapaana teimme vain lyhyitä pätkiä pallopalkalla keskittyen suoruuteen, muutama asken suoraa janaa suoralla koiralla ja palkka. Tämä hyvä.
Paikkamakuu ja -istuminen muutaman minuutin ajoilla ja 20m matkalla, ei välipalkkoja. Paikkamakuussa oli kerran nousemassa istumaan kun kouluttaja läpsytteli häiriönä käsiä vieressä, mutta meni äkäisyllä takaisin maahan. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo hyviä, molemmat ns. kokonaisina liikkeinä, luoksetulossa pallopalkka edessä. Pitänee alkaa hiljalleen häivyttää tuota palkkaa, sen verran hyvin ja tiiviisti tulee. Kaukoissa ei uutta, pitää muistaa olla hirmuiloinen kun nousee istumaan.
Nouto meni tänään huomattavasti paremmin, naksuttelin pari kertaa kapulan nostamisesta käteen asti, sen jälkeen tuomisesta (hölkkäsin pari askelta taaksepäin Vean nostaessa kapulaa, niin johan lähti tykittämään suoraan luo) ja lopulta kaksi kokonaista noutoa. Ensimmäinen ilman sivulla odotusta ja toinen sivulla odotuksineen. Sivulla odottamista täytyy treenata jälleen, siinä joutuu sanomaan niin rumasti... Hyppyä harkattiin myös naksutellen, pysähtyi paljon kivemmin, jes! Ruudussa vähän uutta, eli käskin jo lähetyspaikalta koiran maahan. Ensimmäisellä kerralla olisi tullut kohti, mutta kielto ja uusi käsky. Uusinnalla merkin kohdalla maahan, jes!
Loppuvaiheessa treeniä alkoi sataa, mutta Vealla oli hyvä vire ihan viime metreille asti. Työmotivaatio loman jälkeen on palaamassa ja mikäs sen parempaa.
Kävimme ensin radan läpi Nikan kanssa rauhalliseen tahtiin. Nikalla oli alkuun huonohko vire, enkä tahtonut paineistaa sitä, joten mummoilimme ja palkkasin nopeista putkista. Hässäkkää oli lähinnä alkuun kun ohjasin neloselta vitoselle miten sattuu, Nika juoksi ohi ja (tajutessaan mitä pyysin) hyppäsi kiireissään väärään suuntaan. Omat jalat kuntoon ja kädet alas, niin koirakin löysi oikean reitin. Kutosputkesta poistumisessa sain olla tarkkana puolenohjauksen kanssa, jotta Nika ymmärsi lähteä seiskalle, vaikka itse etenin kasille. 17 putken lähestymisessä myös tarkkana, etten työntänyt koiraa putken vasemmalta puolelta ohi. Tämänkin kommelluksen satuttua Nika tosin vain meni täyttä kiitoa putken ympäri ja suoraan oikeasta päästä sisään. Hassu koira.
Myös Vea sai hypellä M:n kanssa esteet läpi, pennulla oli vähintään sikakivaa, vaikka varsinaisista ohjauksista mukelon kanssa ei vielä oikein voi puhua.
Oman kanssa tässä treenissä oli juuri sopivasti haastetta. Oma piti saada keskittymään, hidastamaan oikeissa kohdissa ja katsomaan mitä minä teen. Alkupätkä 1-5 meni hienosti, pääsin hyvin koiran edelle ja muistin pitää kädet alhaalla ettei Oma ala etsiä kauempana olevia esteitä. Kutosputkella koira innostui siitä putkenmokomasta niin paljon, että olisi vain halunnut juosta väärästä päästä sisään. Kovempi "TÄÄLLÄ" ja matalana keilaus oikeaan päähän, niin saatiin menemään. Seuraava ongelma olikin, että kun olin joutunut ottamaan askeleen kohti oikeaa päätä, meinasi koira ehtiä minua ennen putkesta pois. Kun ohjasin Omaa vasemmalle puolelleni, se olikin jo mennyt oikealta ohi. Uusi toisto, ohjaaja keräsi luunsa ja otti vähän vauhtia ja hyvin meni seiskalle. Kympin jälkeen taas kutsu ennen yhdelletoista lähettämistä. 15-16 kunnon hidastus jotta kiersi esteen oikein päin ja loppu rullasi kivasti. Ylipäätään olen tosi tyytyväinen miten Oma alkusöheltämisen jälkeen alkoi kuunnella ja katsoa minne ohjaan sitä, myös komentaminen väheni kun koira joutui keksittymään ja kuuntelemaan.
Treenin ulkopuolella teimme Oman kanssa keppejä ja puomin kontaktia, molemmat alkavat olla aika kivalla mallilla. Josko joskus ehtisi taas mölleihinkin!
 |
| Yksi kuva vielä Kuusamon reissulta, on molemmilla niin pöljät ilmeet... |
Tänään tokotreenit. Ilma oli mukavan viileä ja Vealla tuntui olevan heti alusta hyvä fiilis. Aloitimme lämppäämällä pujottelua, kahdeksikkoa ja peruutuksia, sekä siirtymiä sivulta eteen ja edestä sivulle. Peruutuksissa meni monta hyvää, suoraa askelta taakse heitetyn pallopalkan kanssa. Epätoivosta voittoon, jonkin aikaa sitten olin ihan varma ettei Vea ikinä tajua mitä pyydän huitoessani käsiä ja kävellessä päin!
Lämppäilyn jälkeen seuruutusta kytkettynä ryhmässä. Otin alkuun pallopalkan kainaloon, kun se oli nostanut niin hyvän vireen alkuverkoissa. Pari korjausta kaavion alkupäässä kun koira teki käännökset jostain metrin päästä ja sieltä se tiiviyskin löytyi. Välipalkka pallolla, jonka jälkeen helpotin ja siirryin namipalkkaan vähän autellen. Perusasento oli jostain syystä tänään ihan hukassa ja Vea tarjosikin maahanmenoa? Kun otimme seuraavaksi itsenäisesti seuruutusta vapaana, otti koira kuitenkin hyvät perusasennot. Mikä lie aivopieru tai sitten seisoin itse vinossa kuin Pisan torni. Vapaana teimme vain lyhyitä pätkiä pallopalkalla keskittyen suoruuteen, muutama asken suoraa janaa suoralla koiralla ja palkka. Tämä hyvä.
Paikkamakuu ja -istuminen muutaman minuutin ajoilla ja 20m matkalla, ei välipalkkoja. Paikkamakuussa oli kerran nousemassa istumaan kun kouluttaja läpsytteli häiriönä käsiä vieressä, mutta meni äkäisyllä takaisin maahan. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo hyviä, molemmat ns. kokonaisina liikkeinä, luoksetulossa pallopalkka edessä. Pitänee alkaa hiljalleen häivyttää tuota palkkaa, sen verran hyvin ja tiiviisti tulee. Kaukoissa ei uutta, pitää muistaa olla hirmuiloinen kun nousee istumaan.
Nouto meni tänään huomattavasti paremmin, naksuttelin pari kertaa kapulan nostamisesta käteen asti, sen jälkeen tuomisesta (hölkkäsin pari askelta taaksepäin Vean nostaessa kapulaa, niin johan lähti tykittämään suoraan luo) ja lopulta kaksi kokonaista noutoa. Ensimmäinen ilman sivulla odotusta ja toinen sivulla odotuksineen. Sivulla odottamista täytyy treenata jälleen, siinä joutuu sanomaan niin rumasti... Hyppyä harkattiin myös naksutellen, pysähtyi paljon kivemmin, jes! Ruudussa vähän uutta, eli käskin jo lähetyspaikalta koiran maahan. Ensimmäisellä kerralla olisi tullut kohti, mutta kielto ja uusi käsky. Uusinnalla merkin kohdalla maahan, jes!
Loppuvaiheessa treeniä alkoi sataa, mutta Vealla oli hyvä vire ihan viime metreille asti. Työmotivaatio loman jälkeen on palaamassa ja mikäs sen parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti