Käytiin illalla tokoilemassa koko lössin kanssa, alkoi tulla pimeää, mutta jotain saatiin kaikista kuvattua. Oon vähän laiskalla tuulella, niin annan lähinnä videoiden puhua puolestani:
Vea oli vuorossa ensimmäisenä, näiden lisäksi tehtiin erinäistä temppuilua ja koko homman lopuksi lisää vähän parempaa seuraamista. Siinä vaiheessa valo oli kuitenkin niin finaalissa, että eipä siitä videoista mitään näkynyt. Mutta hyvältä se näytti, ihan tosi! Haluaisin opettaa Vealle uusia temppuja, mutta pää lyö tyhjää. Mitähän sille voisi opettaa?
Vean jälkeen Nika, jonka kanssa käytiin ALO:n liikkeet läpi, sekä tehtiin vähän noutoa ja ruutua. Nikalla oli kivasti energiaa, hieno tytsy.
Oma vaatisi aika paljon lisää treeniä, sillä ollaan painotettu agilityyn ja toko on selvästi kärsinyt niin että huhhuh. Päädyinkin enemmän vain temputtamaan, tässä kuitenkin Oman hieno saksalainen täyskäännös ja voltti!
HAKU
Tänään tehtiin hakua tyhjällä, eli tallaamattomalla alueella. Maalimiehet kävelivät ensin linjassa takasuoralle, täällä jonkin matkaa sivulle ja vielä pari askelta takaisin keskilinjaa kohti. Koira lähetettiin kohdasta, jossa ei ollut hajujälkeä. Tämä oli ensimmäinen kerta Vean kanssa ja homma olikin ensin sille selvästi vaikea. Pentu lähti hyvin, mutta ei oikein tuntunut luottavan itseensä. Ensin se teki kierroksen nenä kiinni ja rallatellen, sitten palasi ja jäi pyörimään lähistölle sillä mielellä, että ei siellä mitään ollut. Kontrolliin ja parin uuden lähetyksen jälkeen apu maalimieheltä, löytyi se sieltä viimein! Nyt lähmi taas rullia, sovittiin, että palataan namipalkkaan jos auttaisi. Koiraa ei oikein tunnu kiinnostavan leikkiä rullilla. Näytöllä oli vaikea maasto ja kun meinasin seivästää itseni kuuseen, päätin päästää irti liinasta.
Toinen maalimies oli M, tälle maalimiehelle maasto oli helpompaa. Vähemmän ryteikköistä ja näki eteensäkin. Vea lähti reippaasti, käytti nenäänsä ja luotti itseensä enemmän. Tosi nopeasti maalimies löytyikin. Rulla putosi jalkoihin, mutta pyysin nostamaan käteen asti. Supervauhtia näytölle ja paaaljon kehuja.
Kolmanneksi maalimieheksi otettiin vielä vahvistukseksi vietinnostatus ja näkölähtö ihan lyhyellä matkalla. Super tässä hommassa, etsi, toi rullan ja vei näytölle hienosti. Nyt alkaa myös kontrollia löytyä hieman enemmän tehtävänsuorituksen välissä. Mitä paremmin Vea handlaa itsensä kun palataan keskilinjalle tai siirrytään sitä pitkin, sitä enemmän sillä riittää energiaa varsinaisiin tehtäviin. Enää ei tarvitse vetää ja hinkua (kuin ehkä vähän autolta lähdettäessä), istumisetkin alkavat löytyä ensi sanomisella.
ESINERUUTU
Yksi esine kapealta, pitkältä alueelta. Esine oli ihana pehmolelu, jolla olis ollut paljon kivempi vain leikkiä. Vea koukkasi pellon kautta, näki ilmeisesti esineen, mutta ei voinut uskoa onneaan ja jatkoi matkaa. Uudella lähetyksellä juoksi tasan tarkkaan suoraan esineen luo, nappasi ja lähti rallattamaan peltoa kohti. Vähän lisäkäskyjä ja esine löysi käsiin asti. Paljon leikkiä, kehua ja rapsuttelua.
Kun oltiin lopetettu varsinaiset treenit hakukoirien kanssa, otettiin Nikan kanssa paikkamakuutreeni. Nika on viime kertojen jälkeen tosiaan alkanut nousta paikkamakuussa, joten keskityttiin vain siihen. Homma meni virheestä seuraavan pakotteen kautta, kouluttaja komensi koiraa ettei minun tarvitse siirtyä odotuspaikaltani. Soopelikaheli ensin haistatti pitkät pakotteelle (minun pehmeä koirani...), mutta otti lopulta jopa vähän nokkiinsa ja asettui rauhallisesti maahan. Kehua, nakkia, muutama toisto ja Nika tuntui tajunneen homman. Harkataan lisää kotona, jospa tästä saisi helppiä ja viimein päästäisiin pois ALO:sta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti