Maanantaina pääsin itse mölliagia katselemaan. Otin Nikan ja Oman, lopulta jopa päädyin ohjaamaan Nikaa! Näin aikaisin en olisi uskonut uskaltavani, mutta kisoissa tunnelma oli rento ja hauska. Nikalla toki oli allaan edellisen päivän pitkät tokokisat, joten mentiin humputtelumeiningillä, ilman paineita.
Vealla alkaa ensi viikolla toko, Ykä on siellä käynyt jo nyt. Tällä viikolla Vea pääsikin mukaan näkemään paikkaa ja leikkimään kentälle sekä maanantai, että keskiviikkona.
Nika ihan hauska, ohjattavuus ok, irtosi paimennuksen "mene"-käskyllä. Paitsi putkiin ei vieläkään irtoa, vaan pitää viedä. Se treeniin. A-esteelle ohijuoksuja, mutta korjasi itse, puomi ja muuri ok. Toka kiekka meni hienommin, mutta ohjaaja klähmi ja väärään suuntaan hypystä väärä rata. Yliaikaa, mutta Nikalta ei huonoja suorituksia.
Oma oli liekeissä. Ensimmäisellä kierroksella ehkä liiankin, sillä meni vähän koheltamiseksi. Muuri ja A-este tällä kertaa hyvät, mutta puomi ensin ohi, sitten loikalla kontaktin yli ja lopussa sama homma. Ehdotin ohjaajalle, että Oman ollessa kuitenkin niin nopea kuin on, he voisivat pysähtyä ennen puomia ja mennä sen rauhassa. Nyt Omalla oli liian kiire ajatella mitä se tekee.
Toisella kierroksella Oma menikin puomin täysin virheettä, mutta valitettavasti kävi sama moka kuin minulla ja Nikalla, eli väärä rata.
Tiistaina kävimme pellolla, mutta ilta-aikaan kuvia ei tullut näpsittyä. Keskiviikkona Omalla oli rally, jossa teimme rataa. Ensimmäinen kiekka meni "jeeeemitäaaaatöitä"-tohinassa, mutta toinen oli kiva!
Rata alkoi seuraamisella eri tempoissa, toisella kierroksella nää oli hienot, hyvä kontakti.
Täyskäännös vasemmalle käsi ja ääniavulla kiva. Tehtiin pienellä kaarella, jossa Oma joutui kuitenkin käyttämään takapäätä.
Spiraali vasemmalle hieno. Ensimmäisellä kerralla Oma alkoi tuijotella muualle ja törmättiin, nyt keskittyi.
360 oikealle tiivis, tästä liikkeestä Oma tykkää.
Spiraali oikealle kahdella tötsällä, joka on Omalle huomattavasti helpompi kuin vasen. Pyöriessä meinasi kiinnostus hiipua, palkkasin ja innostin, tiivistyi. Spiraalin jälkeen pysähdyin silittämään hetkeksi, että Oma sai nopesti hengähtää.
Saksalainen "toinen puoli"-käskyllä. Hihnan kanssa Oma tajuaa tämän jo tosi hyvin, ei nouse lukko. Itse täytyy vain olla tarkkana, että pysyy mukana!
Eteen ja takakautta sivulle, perusasento. Yllättäen tämä olikin miltei kompastuskivemme! Oma töhötti, eikä meinannut malttaa kiertää takaa. Myös sivulletulot olivat aivan vinoja, mutta paranivat nopeammilla käskyillä ja namilla.
Maahan ja koiran kiertäminen kiva, ei ollut aikeissakaan nousta.
Liilkeestä maahan olisi voinut olla parempikin, Omalla on sikanopea etupää, mutta takapuoli jää töröttämään ilmaan... tämän jälkeen pikku seuruutuspätkä ja maali!
Rallytoko on ollut hirmu hauskaa ja Omakin tuntuu tykkäävän, liikkeet ovat erilaisia, eikä suorittamisessa haittaa vaikkei olisikaan ihan just. Käsiavut auttavat suuresti Omaa, joka ei aina oikein tiedä missä on...
Eilen oltiin hakumetsässä! Koira on edelleen hieno, mutta ohjaajan on harjoiteltava lähettämistä ilman koiraa. Sovimme, että treenaan Nikan kanssa, sillä sen voi "pilata". Nyt maltoin melkein joka kerta lähettää piiloon ajatuksella, mutta kun koira palaa rullan kanssa minulla onkin liina, rulla, nakki, koira, panta, palkkaus, kytkeminen, lähetys... siinä voi tämmöinen putkiaivo herkästi mennä sekaisin ja sitten huudan "näytä" kun Vea tuijottaa väärään suuntaan tai jotain... Liina on myös aaaaivan liian pitkä handlata, poikkaisimme sen kotona lyhyemmäksi. Vea on kuitenkin niin nopea, että joudun irrottamaan.
Eli pelkkiä näkölähetyksiä, yhteensä taisi olla 5-6kpl, joista ensimmäiset lähelle kouluttajan luo ja loput keskilinjalta etukulman piiloon tai syvemmälle metsään "vieraille" maalimiehelle. Etukulmassa oli pressu puoliksi maalimiehen päällä, haistoi sitä ennen rullan ottamista, muttei pelännyt. Ongelma oli tänään rullan palautus. Vea oli saanut namipalkan rullan tuomisen jälkeen, jolloin heti kättä ojentaessa koira räkäisi rullan maahan. Tätä harkkaamme kotona, jätetään palautuksen namipalkka vähän viiveelle. Koira tuo rullan, siitä taistellaan vähän, kytketään ja silitetään - sitten vasta palkka.
Näytöllä olin liian hidas ja nyppäsin liinaa, joka selvästi häiritsi Veaa, se alkoi hidastella ja katsella minua. Seuraavilla kerralla irrotin HETI kun näytti, että liinaa ei riitä. Parani, tosi nopea. Minun täytyy myös olla tylsempi koiran mielestä, sillä se tuppaa hakeutumaan luokseni liiankin hyvin. Maalimiehellä päästin vain koiran hihnasta ja nakittava maalimies sai tuoda sen keskilinjalle. Itse kävelin kontaktia ottamatta takana ja palkkasin sitten keskilinjalla maltillisesti.
Tällä kertaa emme hetsanneet rullilla kovin paljoa, sillä Vea syttyy nopeasti. Se kyllä huutaa piiloon menevän maalimiehen perään, jos niin saa tehdä. Välillä pyysin sitä odottamaan vierellä, jossa se malttoi istua hienosti, mutta ääntä lähti yhä. Ei kuitenkaan komenneta vielä liikoja, ettei into vähene. Kyllä koira selvästi jo ymmärtää ettei saa lähteä mölyten, sillä laskiessani käden lähetysasentoon se vaikenee.
Tästä on kiva jatkaa harjoittelua. Vean kanssa treenaamme lelun/rullan tuomista käteen. Nikan kanssa treenaan lähetyksiä, jotta ne jäävät itselleni selkärankaan. Koetan olla tallomatta liinaa ja ensi kerralla maalimiehet voivat lähteä vähän kauempaa piiloon, jos saataisiin Vean odotustakin hiljaisemmaksi.
Tosi hieno pentu! Lopuksi pääsi pellolle sakun, labbiksen, bullilauman ja Ykän kanssa. Näistä ihanimpia olivat tietenkin bullit...
Tänään lähtö Ranskaan, joten vklopun treenailu jää Mlle!
Vealla alkaa ensi viikolla toko, Ykä on siellä käynyt jo nyt. Tällä viikolla Vea pääsikin mukaan näkemään paikkaa ja leikkimään kentälle sekä maanantai, että keskiviikkona.
Nika ihan hauska, ohjattavuus ok, irtosi paimennuksen "mene"-käskyllä. Paitsi putkiin ei vieläkään irtoa, vaan pitää viedä. Se treeniin. A-esteelle ohijuoksuja, mutta korjasi itse, puomi ja muuri ok. Toka kiekka meni hienommin, mutta ohjaaja klähmi ja väärään suuntaan hypystä väärä rata. Yliaikaa, mutta Nikalta ei huonoja suorituksia.
Oma oli liekeissä. Ensimmäisellä kierroksella ehkä liiankin, sillä meni vähän koheltamiseksi. Muuri ja A-este tällä kertaa hyvät, mutta puomi ensin ohi, sitten loikalla kontaktin yli ja lopussa sama homma. Ehdotin ohjaajalle, että Oman ollessa kuitenkin niin nopea kuin on, he voisivat pysähtyä ennen puomia ja mennä sen rauhassa. Nyt Omalla oli liian kiire ajatella mitä se tekee.
Toisella kierroksella Oma menikin puomin täysin virheettä, mutta valitettavasti kävi sama moka kuin minulla ja Nikalla, eli väärä rata.
Tiistaina kävimme pellolla, mutta ilta-aikaan kuvia ei tullut näpsittyä. Keskiviikkona Omalla oli rally, jossa teimme rataa. Ensimmäinen kiekka meni "jeeeemitäaaaatöitä"-tohinassa, mutta toinen oli kiva!
Rata alkoi seuraamisella eri tempoissa, toisella kierroksella nää oli hienot, hyvä kontakti.
Täyskäännös vasemmalle käsi ja ääniavulla kiva. Tehtiin pienellä kaarella, jossa Oma joutui kuitenkin käyttämään takapäätä.
Spiraali vasemmalle hieno. Ensimmäisellä kerralla Oma alkoi tuijotella muualle ja törmättiin, nyt keskittyi.
360 oikealle tiivis, tästä liikkeestä Oma tykkää.
Spiraali oikealle kahdella tötsällä, joka on Omalle huomattavasti helpompi kuin vasen. Pyöriessä meinasi kiinnostus hiipua, palkkasin ja innostin, tiivistyi. Spiraalin jälkeen pysähdyin silittämään hetkeksi, että Oma sai nopesti hengähtää.
Saksalainen "toinen puoli"-käskyllä. Hihnan kanssa Oma tajuaa tämän jo tosi hyvin, ei nouse lukko. Itse täytyy vain olla tarkkana, että pysyy mukana!
Eteen ja takakautta sivulle, perusasento. Yllättäen tämä olikin miltei kompastuskivemme! Oma töhötti, eikä meinannut malttaa kiertää takaa. Myös sivulletulot olivat aivan vinoja, mutta paranivat nopeammilla käskyillä ja namilla.
Maahan ja koiran kiertäminen kiva, ei ollut aikeissakaan nousta.
Liilkeestä maahan olisi voinut olla parempikin, Omalla on sikanopea etupää, mutta takapuoli jää töröttämään ilmaan... tämän jälkeen pikku seuruutuspätkä ja maali!
Rallytoko on ollut hirmu hauskaa ja Omakin tuntuu tykkäävän, liikkeet ovat erilaisia, eikä suorittamisessa haittaa vaikkei olisikaan ihan just. Käsiavut auttavat suuresti Omaa, joka ei aina oikein tiedä missä on...
Eilen oltiin hakumetsässä! Koira on edelleen hieno, mutta ohjaajan on harjoiteltava lähettämistä ilman koiraa. Sovimme, että treenaan Nikan kanssa, sillä sen voi "pilata". Nyt maltoin melkein joka kerta lähettää piiloon ajatuksella, mutta kun koira palaa rullan kanssa minulla onkin liina, rulla, nakki, koira, panta, palkkaus, kytkeminen, lähetys... siinä voi tämmöinen putkiaivo herkästi mennä sekaisin ja sitten huudan "näytä" kun Vea tuijottaa väärään suuntaan tai jotain... Liina on myös aaaaivan liian pitkä handlata, poikkaisimme sen kotona lyhyemmäksi. Vea on kuitenkin niin nopea, että joudun irrottamaan.
Eli pelkkiä näkölähetyksiä, yhteensä taisi olla 5-6kpl, joista ensimmäiset lähelle kouluttajan luo ja loput keskilinjalta etukulman piiloon tai syvemmälle metsään "vieraille" maalimiehelle. Etukulmassa oli pressu puoliksi maalimiehen päällä, haistoi sitä ennen rullan ottamista, muttei pelännyt. Ongelma oli tänään rullan palautus. Vea oli saanut namipalkan rullan tuomisen jälkeen, jolloin heti kättä ojentaessa koira räkäisi rullan maahan. Tätä harkkaamme kotona, jätetään palautuksen namipalkka vähän viiveelle. Koira tuo rullan, siitä taistellaan vähän, kytketään ja silitetään - sitten vasta palkka.
Näytöllä olin liian hidas ja nyppäsin liinaa, joka selvästi häiritsi Veaa, se alkoi hidastella ja katsella minua. Seuraavilla kerralla irrotin HETI kun näytti, että liinaa ei riitä. Parani, tosi nopea. Minun täytyy myös olla tylsempi koiran mielestä, sillä se tuppaa hakeutumaan luokseni liiankin hyvin. Maalimiehellä päästin vain koiran hihnasta ja nakittava maalimies sai tuoda sen keskilinjalle. Itse kävelin kontaktia ottamatta takana ja palkkasin sitten keskilinjalla maltillisesti.
Tällä kertaa emme hetsanneet rullilla kovin paljoa, sillä Vea syttyy nopeasti. Se kyllä huutaa piiloon menevän maalimiehen perään, jos niin saa tehdä. Välillä pyysin sitä odottamaan vierellä, jossa se malttoi istua hienosti, mutta ääntä lähti yhä. Ei kuitenkaan komenneta vielä liikoja, ettei into vähene. Kyllä koira selvästi jo ymmärtää ettei saa lähteä mölyten, sillä laskiessani käden lähetysasentoon se vaikenee.
Tästä on kiva jatkaa harjoittelua. Vean kanssa treenaamme lelun/rullan tuomista käteen. Nikan kanssa treenaan lähetyksiä, jotta ne jäävät itselleni selkärankaan. Koetan olla tallomatta liinaa ja ensi kerralla maalimiehet voivat lähteä vähän kauempaa piiloon, jos saataisiin Vean odotustakin hiljaisemmaksi.
Tosi hieno pentu! Lopuksi pääsi pellolle sakun, labbiksen, bullilauman ja Ykän kanssa. Näistä ihanimpia olivat tietenkin bullit...
Tänään lähtö Ranskaan, joten vklopun treenailu jää Mlle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti