Sunnuntaina oli Ykällä ja Vealla ollut pitkä päivä, joten ensimmäinen jäi kotiin ja toinen tuli agihallille vain rauhoittumaan ja furminoitavaksi. Tyttöjen rata ei ollut erityisen vaikea, harjoiteltiin putkeen irtoamista eri kulmista ja puomilla pysähtymistä. Oma meni vain pätkiä, Nikalla menin koko radan ja kokeilin kuinka kaukaa saan lähetettyä sen esteelle. Oliskohan ollut 10-15m, ei paha.
Maanantaina toko. Vea yhä huutaa treenien alussa, lyhyt leikkipätkä saa sen rauhoittumaan, mutta kuollut tila on pennulle vielä vaikeaa. Tästä lisää keskiviikossa.
Kun Vea oli auki, otettiin luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Otin etäisyyttä n. 10m useilla välipalkoilla. Hyvä. Ei mourunnut tai noussut.
Harjoiteltiin yksitellen ensin liikkeestä istumista. Ensimmäisellä kerralla pysähdyin itse käskyä antaessa, tuli vähän palautetta ja seuraavalla kerralla vahdin tarkemmin omia jalkoja. Jäi hyvin, palatessa pysyi hienosti. Suoraan seuruutukseen, jossa koetti keulia, mutta korjasi itse.
Seuraavaksi liikkeestä seisominen. Tässä käytän vielä käsiapua, mutta opetellaan siitä hiljalleen pois. Jäi hyvin. Palatessa seuruutus, jonka ensimmäisen askeleen namitin, ei edistänyt.
Kouluttajalta tuli noottia, että lähden seuruuttaessa ennen kuin sanon käskysanaa edes loppuun. Tehtiin ryhmänä seuruutusta niin, että kouluttaja liikkuroi käskyn, mutta käskyn sanottua sai liikkua vasta kun kouluttaja nosti kätensä. Vea pomppasi kerran, palautin perusasentoon, jonka jälkeen odotti hienosti minun liikkeellelähtöäni.
Lisää ryhmäseuruutusta ilman hihnaa, käännöksiä, temponvaihtoja. Vea oli hieno ja malttoi keskittyä minuun (ehkä jopa paremmin kuin hihnassa). Täyskäännöksissä namitin, muuten pyrin korkeintaan nostamaan vähän virettä. Paljon siirrytään myös pallopalkkaan, sillä virittyy sillä nopeammin kuin ruoalla = iloisemman näköistä.
Pidettiin pikku tauko, sillä oli tosi kuuma ja Vea vaikutti väsyneeltä. Juomatauon jälkeen pallonnakkelua pari kertaa, vaihdoin patukkaan, käskin odottamaan ja otin noudon. Toi hienosti, leikittiin patukalla. Tällaisia kun sais hakuun! Omia temppuiluja, pujottelua jne hauskoja juttuja. Kaksi palloa on auttanut siihen, että palkkaan Veaa uskaliaammin. Se tulee ennemmin luo kuin etsii Ykän, koska tietää, että minulla on lisää palloja.
Tiistaina en päässyt hakutreeneihin, varaohjaaja saatiin onneksi läheltä. M vei molemmat koirat ja sheltitkin pääsivät tallomaan maastoa, siitä lisää Ykän blogissa. Mari kuvaili taas!
Keskiviikkona lisää tokoa. Vea huuteli tuttuun tapaan. Tällä kertaa otettiin kuitenkin suoraan paikkamakuu, Vea haukahti pari kertaa naapurille riviin mentäessä, mutta lopetti ja oli paikkamakuussa rauhassa. Yksittäin perusasentoon pyyntö, jonka kaikki toistivat kerran tai pari. Vea nousi joka kerta suoraan asentoon. Itse saisin palatessa olla vähän tarkempi etten asetu liian taakse koiraa.
Jatkettiin maanantain harkkaa seuruutuksesta, jälleen käsky ja vasta kouluttajan käsimerkistä liikkeelle. Vea ei edistänyt tällä kertaa, vaan odotti takapuoli maassa liikkeellelähtöä. Otettiin myös esim suoraan juoksusta pysähdyksiä, jotta nähtiin onko koira hollilla ja korjaako se asennon. Vea ei juurikaan edistänyt, se myös hakee sivulletulon tosi hyvin tasoisekseen. Suuren osan aikaa en auta sitä kädellä, vaikeissa kulmissa saatan näyttää miten kannattaa pyörähtää.
Seuruutusta lisää vapaana ryhmässä, Vealla jälleen vapaana parempi seuruutus, voisin olla tarkempi etten kytkettynä jotenkin ahdista sitä. Se on alkutunnista hermostuneempi, joten olenko sitten minäkin?
Ennen paikkaistumista pidettiin tauko. Istumisessa otin lyhyemmän välin, mutta lisäsin matkaa joka välipalkan jälkeen. Ei valunut.
Ruudussa käytiin kerran viemässä namit yhdessä alustalle, meni hienosti suoraan, katsomatta merkkejä. Namin syömisen jälkeen maahan-käsky ja lisää nameja. Seuraavat kerrat Vea odotti kun minä vein namia, oli kärsivällisesti ja otti hyvin kontaktin ennen lähetystä.
Hyppy samaan tyyliin kuin viimeksi, pari askelta esteen suuntaan ja koira hyppää itsenäisesti. Seisomisesta palkka, tavallisesti viereen ja seuruutuksella pois.
Noudossa taas patukka, pari kertaa hetsauksesta suoraan heitto ja käsky. Pari kertaa vierelle odottamaan (vielä pannasta kiinni). Nouto itsessään hyvä, palkkaamiseen sain lisäneuvoja lähinnä palkkauksen suuntaan (tarkemmin poispäin noudon suunnasta, vaikka ei heittäisikään mitään).
Luoksetuloissa jatkettiin palkan kanssa. Eli luoksetuloja palloleikkipalkalla suoraan eteen. Palloa roikotettiin edessä, lähellä kehoa. Kun koira tuli kohti, kiskaistaan pallo nyrkkiin piiloon. Hyvästä tiiviistä eteentulosta palkka, astuen samalla taakse, niin tulee vielä viimeinen saalistus.
Lopussa taas leikkiä, ryömimistä ja sitten nakkasin Vean autoon. Juteltiin koiran treenien alussa olevasta hermoilusta ja sovittiin uusi toimintatapa. Vea hermoilee vähän jäävänsä laumasta (Ykä) ja purkaa sen uudessa tilanteessa varsinkin toimettomana mölinänä. Sen lisäksi, että Vea ja Ykä joutuvat nyt taas lenkkeilemään enemmän erikseen, Vea tulee tästä eteenpäin ensimmäisenä treeneihin. Ei mennä odottelemaan kentän laidalle, vaan heti toimintaan. Jos Veaa hermostuttaa, rauhoitetaan. Vahdin mitä teen hihnan kanssa. Tällä lähdetään.
Tänään treenittömyyttä. Aamulla lenkki Vean kanssa, illalla ehkä vähän mäkijumppaa.
Maanantaina toko. Vea yhä huutaa treenien alussa, lyhyt leikkipätkä saa sen rauhoittumaan, mutta kuollut tila on pennulle vielä vaikeaa. Tästä lisää keskiviikossa.
Kun Vea oli auki, otettiin luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Otin etäisyyttä n. 10m useilla välipalkoilla. Hyvä. Ei mourunnut tai noussut.
Harjoiteltiin yksitellen ensin liikkeestä istumista. Ensimmäisellä kerralla pysähdyin itse käskyä antaessa, tuli vähän palautetta ja seuraavalla kerralla vahdin tarkemmin omia jalkoja. Jäi hyvin, palatessa pysyi hienosti. Suoraan seuruutukseen, jossa koetti keulia, mutta korjasi itse.
Seuraavaksi liikkeestä seisominen. Tässä käytän vielä käsiapua, mutta opetellaan siitä hiljalleen pois. Jäi hyvin. Palatessa seuruutus, jonka ensimmäisen askeleen namitin, ei edistänyt.
Kouluttajalta tuli noottia, että lähden seuruuttaessa ennen kuin sanon käskysanaa edes loppuun. Tehtiin ryhmänä seuruutusta niin, että kouluttaja liikkuroi käskyn, mutta käskyn sanottua sai liikkua vasta kun kouluttaja nosti kätensä. Vea pomppasi kerran, palautin perusasentoon, jonka jälkeen odotti hienosti minun liikkeellelähtöäni.
Lisää ryhmäseuruutusta ilman hihnaa, käännöksiä, temponvaihtoja. Vea oli hieno ja malttoi keskittyä minuun (ehkä jopa paremmin kuin hihnassa). Täyskäännöksissä namitin, muuten pyrin korkeintaan nostamaan vähän virettä. Paljon siirrytään myös pallopalkkaan, sillä virittyy sillä nopeammin kuin ruoalla = iloisemman näköistä.
Pidettiin pikku tauko, sillä oli tosi kuuma ja Vea vaikutti väsyneeltä. Juomatauon jälkeen pallonnakkelua pari kertaa, vaihdoin patukkaan, käskin odottamaan ja otin noudon. Toi hienosti, leikittiin patukalla. Tällaisia kun sais hakuun! Omia temppuiluja, pujottelua jne hauskoja juttuja. Kaksi palloa on auttanut siihen, että palkkaan Veaa uskaliaammin. Se tulee ennemmin luo kuin etsii Ykän, koska tietää, että minulla on lisää palloja.
Tiistaina en päässyt hakutreeneihin, varaohjaaja saatiin onneksi läheltä. M vei molemmat koirat ja sheltitkin pääsivät tallomaan maastoa, siitä lisää Ykän blogissa. Mari kuvaili taas!
Keskiviikkona lisää tokoa. Vea huuteli tuttuun tapaan. Tällä kertaa otettiin kuitenkin suoraan paikkamakuu, Vea haukahti pari kertaa naapurille riviin mentäessä, mutta lopetti ja oli paikkamakuussa rauhassa. Yksittäin perusasentoon pyyntö, jonka kaikki toistivat kerran tai pari. Vea nousi joka kerta suoraan asentoon. Itse saisin palatessa olla vähän tarkempi etten asetu liian taakse koiraa.
Jatkettiin maanantain harkkaa seuruutuksesta, jälleen käsky ja vasta kouluttajan käsimerkistä liikkeelle. Vea ei edistänyt tällä kertaa, vaan odotti takapuoli maassa liikkeellelähtöä. Otettiin myös esim suoraan juoksusta pysähdyksiä, jotta nähtiin onko koira hollilla ja korjaako se asennon. Vea ei juurikaan edistänyt, se myös hakee sivulletulon tosi hyvin tasoisekseen. Suuren osan aikaa en auta sitä kädellä, vaikeissa kulmissa saatan näyttää miten kannattaa pyörähtää.
Seuruutusta lisää vapaana ryhmässä, Vealla jälleen vapaana parempi seuruutus, voisin olla tarkempi etten kytkettynä jotenkin ahdista sitä. Se on alkutunnista hermostuneempi, joten olenko sitten minäkin?
Ennen paikkaistumista pidettiin tauko. Istumisessa otin lyhyemmän välin, mutta lisäsin matkaa joka välipalkan jälkeen. Ei valunut.
Ruudussa käytiin kerran viemässä namit yhdessä alustalle, meni hienosti suoraan, katsomatta merkkejä. Namin syömisen jälkeen maahan-käsky ja lisää nameja. Seuraavat kerrat Vea odotti kun minä vein namia, oli kärsivällisesti ja otti hyvin kontaktin ennen lähetystä.
Hyppy samaan tyyliin kuin viimeksi, pari askelta esteen suuntaan ja koira hyppää itsenäisesti. Seisomisesta palkka, tavallisesti viereen ja seuruutuksella pois.
Noudossa taas patukka, pari kertaa hetsauksesta suoraan heitto ja käsky. Pari kertaa vierelle odottamaan (vielä pannasta kiinni). Nouto itsessään hyvä, palkkaamiseen sain lisäneuvoja lähinnä palkkauksen suuntaan (tarkemmin poispäin noudon suunnasta, vaikka ei heittäisikään mitään).
Luoksetuloissa jatkettiin palkan kanssa. Eli luoksetuloja palloleikkipalkalla suoraan eteen. Palloa roikotettiin edessä, lähellä kehoa. Kun koira tuli kohti, kiskaistaan pallo nyrkkiin piiloon. Hyvästä tiiviistä eteentulosta palkka, astuen samalla taakse, niin tulee vielä viimeinen saalistus.
Lopussa taas leikkiä, ryömimistä ja sitten nakkasin Vean autoon. Juteltiin koiran treenien alussa olevasta hermoilusta ja sovittiin uusi toimintatapa. Vea hermoilee vähän jäävänsä laumasta (Ykä) ja purkaa sen uudessa tilanteessa varsinkin toimettomana mölinänä. Sen lisäksi, että Vea ja Ykä joutuvat nyt taas lenkkeilemään enemmän erikseen, Vea tulee tästä eteenpäin ensimmäisenä treeneihin. Ei mennä odottelemaan kentän laidalle, vaan heti toimintaan. Jos Veaa hermostuttaa, rauhoitetaan. Vahdin mitä teen hihnan kanssa. Tällä lähdetään.
Tänään treenittömyyttä. Aamulla lenkki Vean kanssa, illalla ehkä vähän mäkijumppaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti